Kuitunousukaapeleita asennetaan asuinkiinteistöihin viestintäviraston määräyksen 25 E/2008 M velvoittamana. Teknisiä toteutusvaihtoehtoja kaapeloinnille on useita ja määräys antaa myös mahdollisuuden pelkän kaapelointireitin tekemiseen kuidulle.

Suurin osa tällä hetkellä asennettavista kuitunousukaapeleista jää kytkemättä kuituvastaanottimeen kotijakamossa. Tämä johtuu siitä, että talojakamoon/ kiinteistöön ei tule kuitukaapelia operaattorilta. Kaapelointi rakennetaan tulevaisuutta varten ja kaapeli on päätettävä tilapäisesti järkevällä tavalla, joka suojaa kaapelia mekaanisesti ja joka ei maksa kohtuuttomasti.
Valmiiksi päätetty kaapeli vai itse liittäminen
Nousukaapelit ja päätekotelot/paneelit kuuluvat yleensä sähköurakkaan. Sähköurakoitsijoilla harvemmin on osaamista kuitukaapelin päättämisestä, minkä takia markkinoille on tullut erilaisia ratkaisuja, joissa kotijakamon pää nousukaapelista on valmiiksi koteloitu/päätetty. Urakoitsijan harteille jää ainoastaan talojakamon pään kytkeminen, jos sekään.
Yhtenä vaihtoehtona on valmisvalokaapelin hankkiminen, jossa nousukaapelin toinen tai molemmat päät on tehty valmiiksi. Urakoitsijan on ainoastaan asennettava kaapeli ja liitettävä se talojakamossa paneeliin ja kotijakamossa päätekoteloon. Valmisvalokaapeleita saa nykyään määrämittaisina viikon toimitusajalla. Valmistajalta voi myös pyytää mittauspöytäkirjan kaapelista.
Edullisinta on tehdä kaapelin liitokset itse. Tähän on kiinteistöjen nousukaapeloinnissa kaksi vaihtoehtoa: mekaaninen liitin ja hitsaaminen. Mekaanisessa liittimessä kuitu päätetään suoraan liittimeen, ilman erillistä jatkoa. Tällöin ei myöskään tarvita kuitujatkossuojia. Mekaaninen liitin on kalliimpi kuin häntäkuitu ja kuitujatkossuoja yhteensä. Hintaero on sellainen, että mekaanisia liittimiä on asennettava yli 1300 kpl, jotta kuituhitsauskoneen hankkiminen olisi kannattavaa. Tämä tarkoittaa 166 asuntoa, jos molemmissa päissä kaapeliin päätetään mekaanisesti neljä liitintä.
Hitsauksessa kaapelin päähän hitsataan kiinni häntäkuitu, ja jatkos suojataan kuitujatkossuojalla. Molemmissa tekniikoissa tarvitaan leikkuri, joka leikkaa kaapelin yksittäisen kuidun pään suoraksi.
Kuitukaapelin päättäminen
Nousukaapeli on päätettävä kotijakamossa jonkinlaiseen päätekoteloon. Päätekoteloita on monenlaisia ja kokoisia. Kotelo ei kuitenkaan saa olla niin pieni, että kuidun pienin sallittu taivutussäde alittuu. Kotelossa on myös oltava adapterit kuituliittimille. Ja koska yhteys usein jää varalle, on adaptereihin asennettava peitetulpat. Joissain jakamoissa olevia kuituadapterin kiinnitysaukkoja (paneelia) ei kannata käyttää, koska niiden takana ei ole riittävää mekaanista suojaa valokuidulle.
Kuitukaapeli pitää jättää niin pitkäksi, että kaapeli voidaan tarvittaessa katkaista ja kytkeä uudelleen, ja huonoimmassa tapauksessa aktiivilaite asentaa jopa kotijakamon ulkopuolelle jos asennustila osoittautuu liian pieneksi.
Jos tilaaja/suunnittelija ei ole määritellyt nousukaapelissa käytettäviä liittimiä, on hyvä ratkaisu käyttää LC-liitintä, jolloin saadaan kuidut päätettyä puolta pienempään tilaan kuin käytettäessä SC SCliitintä. Yksi kuitu kannattaa päättää KTVverkossa käytössä olevalla APC-hiotulla liittimellä.
Kuitunousukaapelin vaimennuksen mittaaminen
Suurimmassa osassa työselityksiä puuttuu vaatimus kuitunousukaapelin ja kat6 -nousukaapelin suorituskyvyn mittaamisesta. Tilaajan ei kuitenkaan kannata hyväksyä testaamatonta nousukaapelointia, sillä yhteyden mittaaminen kuuluu hyvään työtapaan.
Standardissa EN50173-1 on määritelty kiinteistöjen yleiskaapeloinnin osalta, että SM-kuitujatkoksen vaimennus saa olla enintään 0,3 dB. Mekaanisella liittimellä päästään tähän. Koska nousukaapelissa on kaksi liitintä, on näiden yhteenlaskettu vaimennus enintään 0,6 dB. Asuintalossa nousukaapelin pituus on niin lyhyt, että itse yksimuotokaapelin vaimennuksella ei ole mitään merkitystä mittauksessa. Operaattoreiden vaimennusbudjetti on niin suunniteltu, että nousukaapelissa saa olla helposti 1 dB vaimennus ilman, että se haittaa yhteyttä.
Vaimennus on yksinkertaisinta mitata tehomittaparilla. Jos vaimennus on yli 1 dB, on jatkoksessa/liitoksessa jotain vikaa ja se on korjattava. Kaikki neljä päätettyä kuitua on mitattava ja mittaustulokset tallennettava ja esitettävä tilaajalle normaalin käytännön mukaan. Liittimien puhtautta ei tarvitse dokumentoida, jos kuitua ei liitetä heti kuituvastaanottimeen.
Lisätietoja: tuotepäällikkö Rauno Huikari puh. 010 283 2375 tai
rauno.huikari@slo.fi